Pöytä on syöty tyhjäksi, pari kovettunutta sämpylää on jäljellä, sekä kumollaan oleva vati, kumotut juomaruukut. Silti kuvaan on piilotettu paljon ruokaa. Oikealla selin, pöydän ääressä oleva hahmo on ominut makkaralautasen, jota toinen vaatii jaettavaksi. Takan ääressä, aivan oikeassa kulmassa, joku grillaa lihakönttiä. Ruokaa lusikoidaan myös takavasemmalla. Mutta umpikännissä olevan morsiamen edessä oleva pöytä on liki tyhjä.
Näitä hollantilaisista 1500 -luvun huippukauden maalauksia voi vain ihmetellä: onko tämäkin uskonnollinen viittaus, siihen kuinka ahneet ihmiset käyttävät Kristusta hyväkseen. Maalaus on selvä mukaelma viimeisestä ehtoollisesta, karnevaalimukaelma – uskontohuumori karnevaalissa ymmärrettiin tuolloin ylitykseksi (ainakin Bahtinin mukaan). Kiitos herra ruuasta, ota pois jos saat.
Selvää on, että kuva on täynnä naurua ja kätkettyjä tarinoita. Nuo hollantilaiset maalasivat paljon sananlaskuja. Voihan kuvassa olla eräänlainen ”niin makaa kuin petaa” sananlaskun kuvitus. Jotain sen suuntaista on arveltukin, on ehdotettu että maalaus viittaa sanontaan ”morsiamen vierellä”, mitä kaikkea sillä on tarkoitettukin. Morsian on sellainen kuin seuransa. Sulhasta ei näy. Äiti lienee vasemmalla puolella hyvin, hyvin epäilevänä. Arvoituksen ydin on kuitenkin ehkä merkissä, mitä morsian sormillaan näyttää – onko se kuitenkin pyhimyksen ele.
Etualalle tallustelee narriseurue, joka tuo vielä uuden vivahteen: kaikki, myös kaikkein vähäisimmät ja halveksituimmat ovat kutsutut kristuksen pöytään.
Tarkastele isompana maalausta, joka on Jan Verbeeck, Grotesque Banquet.1550 luvulta.
Metsäpuutarhat 
