Ujous, aistillisuus, ruusu

Kukoistava ruusu on niin avoimen aistillinen kukka, että tuntuu aluksi kummalta, että nimenomaan ujous ja häveliäisyys ovat joskus olleet vaaleanpunaisen ruusun tunnusmerkkejä.

Tämän voi ymmärtää kun kysyy, mitä on ujous. Miksi punastut? Ujostelen, koska huomaan jonkin voimakkaan ja aistillisen olevan mahdollista. Siispä ujous ei ole mitään ahdasmielisen kasvatuksen taakkaa,vaan voimakkaan asian läheisyyttä. Se saa ihmisen ujoksi.

Myytin mukaan Rhodanhte oli niin ujo, että muuttui ruusuksi Dosikles nimisen nuorukaisen kosiskellessa häntä.

He rakastuivat ensisilmäyksellä eräillä illallisilla Rhodoksella, joskus antiikin aikaan. Ihastus sai Dosikleen silmät leiskumaan, mutta vastaava tunne sai Rhodanthen ujouden ja häveliäisyyden kasvamaan aivan hallitsemattomiin mittoihin. Hän yritti juosta karkuun, mutta kun hänet palautettiin illallisseurueeseen Dosiklesta vastapäätä, hän yritti peittää silmänsä, kun sekin kiellettiin, tapahtui niin kumma juttu, että hän muuttui ruusuksi.

Ehkä se oli nautintoa olla toisen silmissä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s