Kategoriat
Tsekkiläinen ironia

Tsekkiläinen ironian taju

Kuinka David Jan löysi ruokapaikat Jyväskylästä ? Suht hyvin, vaikka jatkuvasti hänen täytyi tarkistaa, että aterioissa ei ole sianlihaa, no pork. Juutalaisena David on saanut tottua tällaiseen varovaisuuteen. Tuntuu myös, että hän suhtautuu myös poliisiin ja virkavaltaan samoin kuin aterioihin, jotka saattavat sisältää sianlihaa.

– Nuoruusvuodet Tsekkoslovakiassa, niin, siksi olen yhä epäluuloinen.

– Olin joutunut poliisiasemalle kuulusteluun 70-luvun alussa, kun veljeni loikkasi Englantiin. Lukiessani kuulusteluopöytäkirjaa, korjasin vaistomaisesti kaikki poliisin tekemät kirjoitusvirheet. Välittömästi, kun annoin lomakkeen takaisin, sain iskun naamaani.

– Veljeä uhattiin enemmän, hän sai syytteen kidnappauksesta ja tuomittiin vangittavaksi poissaolevana, koska oli kadonnut perheineen Englantiin. Poliisin mukaan hän oli kidnapannut omat lapsensa. Nehän kuuluivat siihen aikaan valtiolle.

David Jan ei koskaan loikannut, vaikka juutalaiset olivat erityisessä tarkkailussa Tsekkoslovakian aikaan. Annoin hänelle lahjaksi saksankielisen käännöksen Paavo Haavikon novellista ”Lumeton aika”,  kuvaus Neuvosto-Suomesta.

David Jan ihmettelee sitä, miten kukaan voisi koskaan suhtautua valtioon ilman ironiaa. Tsekkien rikas satiirinen traditio on tunnettua. Hän kertoo kuinka vanhempansa loikkasivat Sveitsiin 1968 tapahtumien jälkeen. Hänen isänsä ja äitinsä olivat graafikoita. Kumpikaan ei harrastanut poliittisia pilapiirroksia, mutta isän grafiikan töihin oli tullut hieman satiirisia aiheita, niin että he tekivät ratkaisunsa ennen poliisia. Asettuessaan Sveitsiin, vahnemmat perustivat grafiikan alan yrityksen ja kaikki oli muuten hyvin, mutta kun sveitsiläisillä ei ollut lainkaan huumorintajua – sitä he eivät lakanneet ihmettelemästä.

David Jan itse oli armeijassa 1968 miehityksen aikoihin. Alokkailta kysyttiin jatkuvasti oletko Neuvostoliiton puolella, jos olit vastaan jouduit vaikeuksiin. Jos olit puolella, mutta ironisesti, saatoit vain toivoa että upseeri oli ironinen itsekin, tai vain tyhmä tai kännissä. Neuvostomiehityksen aikaan armeijan väki oli erityisen mieluusti humalassa, kertoo David, mutta silti:

– Eräs tuttu alokas hänen osastostaan yritti itsemurhaa, ja joutui sen takia vankilaan. Ei siis hoitoa, vaan selliin virumaan. Hän sai jopa syytteen murhayrityksestä. Sotaoikeudessa tapausta pidettiin vakavana, koska hän oli yrittänyt murhata tsekkoslovakialaisen sotilaan, itsensä. Alokas ei ollut tajunnut, että sotilaana hän kuuluu valtiolle.