Nää päivät Yyterissä

Vitsit mikä ilma tänäänkin ollut, sanoo Miia. Koulun loppumisen jälkeen hän on viettänyt lähes joksen päivän Yyterissä. Ei näihin helteisiin vaan voi kyllästyä. Aamulla lähdettiin Pinsen kanssa jo aikaisin Yyteriin aurinkoa ottamaan, ja oltiinkin siellä rantsulla sit melkein 4h. Aurinkorasvan lisäks mulla oli musaa, vesipullo ja kirja. Käytiin uimassakin, eikä vesi alun jälkeen ollut enää yhtään kylmää. Miia sanoi äidille, että ei tule vielä kotiin vaan haluaa nyt nauttia kesästä kavereiden kanssa.

Miia kertoo puhelimessa Pinselle:  illemmalla  puistohengailin vähän aikaa Kostin kanssa. Nyt ollaan ku saunassa täällä mun kämpillä, sillä iltaaurinko paistaa ihan kivasti tosta ikkunasta. Mut tosiaan, ollut ihan huippupäivä, ja paras fiilis edelleen tästä kesästä, vai mitä, huomista odotellessa, soita sit kun lähdetään.

Tytöt pääsivät lauantai-iltana Mansikkalahteen

Oli jo lähellä, että Mirka ja Jenni eivät olisi päässeet lauantaina ollenkaan Mansikkalahteen. He olivat jämähtäneet grillille pitkäksi aikaa, mutta sitten naapuriluokalla olevan Jarkon kaverin autossa oli tilaa. Onneks saatiin kyyti sinne ja pois sielt. Oli tosi kivat koulun päättäjäiset, eli bileet rannalla.

Mirka näki vaikka kuinka paljon tuttuja illan aikana: halasi ja  otti siiderin kassista, he kuljeskelivat ja hän halasi Jenninkin puolesta, se usein vaan seisoskeli ja hymyili, vaikkei mitenkään murjottanut. Ja pojat, jotkut ei tajuu että oikein lähelle tunkeminen on ärsyttävää.  Ila ei ärsytä, se piti mua olkapäistä ihan liian hellästi, ennen kuin oli oma ittensä ja potki hiekkaa mun tennareille, se tietää että mun pitäis olla Oden kanssa, se tietää varmaan että musta se on niin namu. Renekin änkes ja punnitsi mun kassia koko ajan, et riittääkö siiderit. No kyllä riittää mulle ja Jennille. Nämä ovat niitä frendejä, joitten kanssa Mirka ja Jenni nyt pyörivät. Jotkut poltti  koulukirjojaan isossa notskissa. Siel oli vanhoja kavereita, joitten kanssa on joskus tullut pyörittyä, niitäkin Mirkasta on mukava moikata ja halata. Mut pitempään Mirka oli sit Oden kanssa kahdestaan, ja kun kyyti oli lähdös niin Jenni tuli hakeen, se on Mirkalle niin hyvä ja mukava ystävä.

Aitta antaa etäisyyttä

Marjatta kertoo nukkuneensa tänä kesänä  jo viisi yötä aitassa. Se on hänen tapansa, ja mies on tottunut näihin romanttisiin touhuihin. Hän käy aitassa harvoin. Lapset haluavat lomalla käydessään nukkua aitassa, muuten se on Marjatan paikka. Kolme pelargoniaa on ikkunalla, lääkearsenaali yöpöydällä, radio ja lukemista sekä unipäiväkirja.

Parasta on kävellä kesäiltana pihamaan yli aittaan. Parasta on nousta sohvasta, sanoa miehelle hyvät yöt ja avata ovi ulos. Siellä tuokuu ilta ja yksinäinen mustarastat lurittelee. Kesäiltana kun Marjatta kävelee siinä illan viileydessä aitalle, mukana on nuoruuden kesät ja kaipuut, huokailut.

Aamulla voi lähteä taloon, tulla keittämään miehelle kahvit. Aamuaurinko paistaa jo pihaan ja kissa käy häntä pystyssä vastaan. Pyjamassaan Marjatta käy hakemassa laatikosta lehden, ehtii lukea sen ennen kuin mies herää.

 

Hihattomassa

Ensimmäisenä päivänä kesäkuuta Marja päätti aamulla jättää takkinsa naulakkoon ja mennä töihin hihattomassa.  Pysäkille kävellessä oli hieman vilpoista, käsivarret tuntuivat kovin paljailta ja  tottumattomilta valoon ja tuuleen. Mutta työpaikalle kävellessään hän tunsi jo lämpenevänsä. Iltapäivällä katseli ikkunasta kuinka ukkoskuuro kasteli tienoot ja kylmensi ilman, mutta siitä huolimatta hän ajatteli että valinta oli ollut oikea.

 

 

Hänelle tapahtui näkymien avautuminen

Ehkä Pentti ei muista tätä enää, mutta minä huomasin hänen ilmeessään tapahtuneen avautumisen.   Hän päätti oikaista pakettiautolla asuntoalueen kautta isolle tielle. Istuin vieressä, ja sateen jälkeen keväinen vihreä  levisi tuoreena kaikkialle ja se  ehkä valmisteli tuota hetkeä. Talven sairastelujen ja leikkauksen, kolottavan lonkkakivun jälkeen lämpimät säät olivat muuttaneet tunnelmaa.

Asuntoalueen, mikä lie Päivikinkatu, nousi ensin hieman ja alkoi laskeutua sitten laajaan laaksoon. Sillä hetkellä hän alkoi haukkoa henkeään, ei kohtauksen omaisesti, vaan avaran koivikon vaikutuksesta. Asuntoalueen rivitalot leivisivät viuhkamaisena molemmin puolin pääkatua, tunne laajeni selvästi ja hän puhkesi puhumaan:

”Ihmiset eivät pidä enää sälekaihtimia kiinni ikkunoissaan … tuuletusikkunat ovat auki. .. grillit pihassa… Kaasugrillien markkinat ovat huimat tänä keväänä … tai sama se, jos nauttivat… kukkia. En tiedä niitten nimiä, kevätkukkia jotain, ei tulppaaneja vaan niitä toisia… lonkkaleikkaus tehtiin pääsiäisen jälkeen, ja se on parempi kuin uusi se nivel … tai mukula, miksi niitä sanotaan … kukkasipuli, onkohan niitä jo myöhäistä istuttaa. Narsisseja, niitä. … eikö nuo kukat ihmisten pihoissa ole niitten narsisseja… nauttivat elämästä, huoneet tuulettuvat kun ikkunat ovat iltaisin auki.”

Jaana käy aamu-uinnilla

Vedet ovat vielä kylmiä, mutta Jaana käy uimassa heti seitsemän jälkeen. Aamutakkiin kietoutuneena hän astuu hissiin. Naama näyttää vielä uniselta ja silmät ovat turpeat. Hän tulee ovesta ulos, juoksee sandaalit jalassa  kadun toiselle puolelle. Siellä alkaa välittömästi rantahiekka, jonka jälkeen on laituri ja vesi.

Kesäaamu

Myönnän olevani romanttinen, enkä tiedä perampaa hetkeä nauttia vihreydestä kuin aamu heti heräämisen jälkeen.