Kategoriat
Uuden ajan luonto

Rympsylän raiskion elvytys

RYMPSYLÄN UKON VEDÄTYS

Haaveeni on RYMPSYLÄN metsäpalstan ostaminen pilkkahintaan, nöyryytyshintaan. Onhan se oikein omistajalle, tälle Rympsylän ukolle, metsänpilaajalle joka on joskus saanut hyvän, honkaisen männikkörinteen, mutta hakkuutti sen paljaaksi. Otti rahat, jätti hoitamatta ja pisti myyntiin. Toki minä voisin tehdä tuosta rinteestä huiman metsäpuutarhan ja paljon muutakin. Rympsylän eläkeläisukko, niin kuvittelen, ei saa nyt metsärahoja uuden mersun ostoon, enää dieseliä ei jätetä tyhjäkäynnille osuuspankin parkkiin kun mennään talletukselle.

Klikkailen myynti-ilmoituksen tietoja. Huomaan kuinka jo lähtöhinta – vaikka näyttääkin huomattavan edulliselta – sisältää ukon sinne ujuttamia piilokuluja kuten lohkomiskustannukset ja tierasitteen. Oikeastaan tuo on enemmänkin kuin tierasite: koko tien hoito näyttää siirtyvän tyhjän rinteen omistajalle, vaikka hän ei tarvitse tietä ainakaan seuraavaan 50 vuoteen.

Suurennan karttaa: keskeltä 5 hehtaarin aukkoa on korkea kuusikko, se rajattu kaupasta pois. Näyttää tontin paikalta. Rympsylän ukko on näemmä iskenyt parhaalle paikalle vielä itselleen huvilan paikan, niin että hän voisi asettua siihen Rympsylän herraksi ja kalastella viereisestä järvestä isoa ahventa.

No, katsotaan kuka sitä isoa ahventa sitten lopulta pyytää. Minunko pitäisi ostaa tämä risukko ja kunnostaa tie ukolle, ehei, jos hinnasta sovitaan ja tie kuuluu minulle, niin siitä tulee hiekkainen perunamaa.

Tuo tontiksi rajattu ala näyttää repivän koko ympärillä olevan palstan riekaleiksi, niin että sen eteläpuolelle jää kapea ja hankaan kulmaan kääntyvä sarka, pelkkä pajukko.

Hyvä puuhapalsta, sanotaan ilmoituksessa. Sitten luen ilmoitukseen kuuluvaa metsäarviota, ja siinä todetaan, että tietyt lohkot tarvitsevat ”kiireellistä metsänhoitotyötä”.

RAISKIOSTA METSÄPUUTARHAKSI

Katselen lohkoa yksi, joka on merkitty 0,5 h taimikoksi. Liitteen valokuvista näkyy, että männyntaimet ovat tukehtumassa nousevaan koivikkoon – lohkolle on tehty avohakkuu 12 vuotta sitten, sekä pakollinen taimien istutus. Rympsylän ukko on antanut pusikon vallata kaiken.

Mutta miten, ja millä keinoin saisin tehtyä kaupat niin, että Rympsylän ukko saisi ansionsa mukaan. Pistänkö setelinippuun paperilappuja joukkoon? En, mutta koska hän pyytää kahdeksan, minä sanon että kuusikin siitä on liikaa, ota tai jätä. Pakkohan hänen on ottaa, niin uskon.

Kasteltava ykkönen (0,5 ha). Ylhäällä mäellä oleva puolen hehtaarin hakkuuaukko on merkitty mäntytaimikoksi, arvoltaan 1600e. Kun seison paikalla, huomaan että koivunvesakko on tukehduttanut sen. Pala olisi arvoton muille paitsi minulle. Tarvitsen pusikkoa: rouskutan sen hakkeeksi komposteihini, joita nousisi rinteeseen.

Voisin siis ottaa hoitooni tämän ylärinteen, se vaikuttaa hiekkaiselta ja lämpimältä. Vaarana on tietysti kuivuus. Huomasin kuitenkin, että ylhäällä kulkee puro – tosin naapurin puolella, mutta lähellä. Putkea pitkin veden saisi valumaan tänne ja kastelemaan tarvittaessa hiekkaisen rinteen ja poikkirinteeseen rakentuvat peruna- ja parsapenkit.

Männikköinen kakkonen (1,5 ha). Muutaman pikkumäntyjen tiheikön jätän kasvamaan myös lämpöpenkkien vierelle. Varsinainen pikkurunkojen männikkö alkaa päädystä, parimetristen mäntyjen ja koivujen tiheikkö laskee vasenta reunaa alas palstan puoliväliin asti. Mutta samanikäiset koivut ovat piiskanneet mäntyjä osin latvattomiksi, joten talousarvio on kohtuuttoman suuri tässäkin kohtaa. Siitä täytyy koivikko kaataa pois ja hakettaa se lämpöpenkkeihin ja suunnitteilla oleviin komposteihin.

Neljän männyn torni: Siemenmännyiksi jätetyt salskeat ja korkealle kohoavat petäjät herättävävät halun kiivetä latvaan.

Enpä taida itse enää laittaa tolppakenkiä jalkaan, en nouse puuhun. Muut voivat viedä narutikkaat ylös, kiivetä ja rakentaa tukevan lavan noitten neljän männyn varaan.  Olemmehan mäellä, josta näkyy kauas järville ja aukeiksi hakatuille kukkuloille – siellä täällä siemenpuiksi jätetyt männyt tervehtivät toisiaan. Nämä ovat puunhinnan nousun jälkeisiä näkymiä.

Kuusentaimet (2 ha) Rinteen keskiosa on hakkuuaukko, johon on istutettu pakolliset kuusentaimet kolmisen vuotta sitten. Siellä ne jossain pusikon lomassa kituvat. Huomaan myös paikoittaisen villivatun korret lumisen maaston yllä. Ja suoraan sanoen, en tiedä mitä tällaiselle tekisi.

Vadelman asettuminen tälle raiskiolle on hyvä merkki, ehkä piikkinen karhunvattukin viihtyisi siellä. Myös tie tarvittaan kulkemaan palstan halki, alkaen länsireunasta ja päätyen neljän männyn luo itäreunaan. Mäen yläosassa näyttikin olevan pieni hiekanottoa varten avattu kuoppa.

Epäilen tätä muutama vuosi sitten istutettua kuusikkoa vahvasti, onhan se niin pientä ja turhaa, että täydennän sen rauduskoivulla. Ja onhan tässä palstalla myös täysimittaisen kuusikon pala. Nämä avohakkaajat jättävät aina muutaman tukiksi kasvaneen puun, maksimissaan puolen hehtaarin palalle. Koske se näyttää mukavalta höperön ostajan silmissä. Ovelasti nämä ainoat isot puut on jätetty sen tien varteen, jota oletettu ostaja astelee.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s