Sanotaan, että venäläisistä klassikoista vain Dostojevski ei maistanut mitä söi. Kun William Burroughs myöhemmin listasi mahdottomien kirjojen kirjastoa,  siihen kuului myös ajatus Dostojevskin keittokirjasta, mahdoton ja ristiriitainen.

Karamazovin veljeksissä Dimitri Fedorovitsh innostuu tilaamaan juhla-aterian (Osa III, kahdeksas luku: Äkillinen ratkaisu). Yhtenä ruokalajina hän mainitsee strassburgilaiset piirakat. Myöhemmin näitä piirakoita on jäljitetty, mutta ainakaan Ranskassa sellaisia ei tunneta.

Dostojevskin romaaneissa ei ruualle ole sijaa,  se tietysti saa pastissien kirjoittajan suunnittelemaan ruokakuvausta Dostojevskin tapaan. Haaste oli kuitenkin liian iso, vaikka kehittelisin pastisseja kuin piirakoita, silti se jäi minulta tekemättä.

Seuraavassa on vanha kokoelmani ruokailun, kokkauksen kuvauksista venäläisestä kirjallisuudessa. Pastisseja resepteineen on kattauksessa myös.

Arojen leipä (Aitmatov pastissi)

Blinejä majatalossa (Gogol pastissi)

Blinejä, piparjuurta, vuolukermaa (Gogol)

Borssikeitto pojalle (Tsehov pastissi)

Huonoa ruokaa ja paljon viinaa (Gogol)

Keskustelu maalais- ja kaupunkilaisruuasta (Gogol)

Haukea heinämiehelle (Tolstoi pastissi)

Läpikuultavat pelmeenit (Jevtusenko)

Keitoista huonoin (Gogol)

Futuristinen ruoka neuvostokeittiössä (1922)

Terveellinen ruoka neuvostokeittiössä (1927)

Ostereita ja nälkäinen poika (Tsehov)

Soppaa ja nälkäinen poika (Tsehov)

Haave lihasta (Tsehov pastissi)

Kekkerit ruoka-pulasta kärsivässä Moskovassa (Pasternak)

Peruna (Zamjatin)

Vallankumous tulee keittiöön (Zamjatin pastissi)

Joulupaasto (Savaljov)

Advertisements