Avainsanat

,

Tämän on joku sanonut, ja mitäpä siihen muuta kuin kehitellään tuota hyväksi muuttamisen taitoa noin yleensäkin.

Kalaliemen tekeminen tosin opettaa tätä mietettä hieman eri tavalla. Ensimmäinen haju ei ole hyvä. Kattilassa kun poreilee kourallinen pikkusärkiä, sekä hauen että lohen päät ilman kiduksia, ripaus merisuolakiteitä, laakerilehti ja likaisen näköistä vaahtoa jota kuorit pois. Kalanhajuista höyryä, ja mielikuva että kukaan ei tule nauttimaan tätä vapaaehtoisesti.

Puolen tunnin kuluttua siivilöit liemen, puristat tarkoin kaiken mehuisan pois kalamassasta, pullotat liemen ja unohdat sen. Ei tee kalakeittoa mieli. Parin päivän kuluttua muistat, että pelkkä kalaliemi on varsin vahvistavaa. Lisäät murskatut fenkolin siemenet, saframia, thaimaalaista kalakastiketta ja valkoviiniä.

Miten hyväksi kaikki on kehittynyt. Sinulla on kaunis valkoinen kulho, ja sen jälkeen kun olet lusikalla aloittanut liemen maistelun, päädyt eräänlaiseen finaaliin ja siemailet hyvältä maistuvan liemen kulhon reunalta ryystäen. Et voi tietää tapahtuiko liemen aineksissa jokin muutos – syntyikö hyvä – vain opitko vain nauttimaan tosiasioista.

Mainokset