Tänään on syytä ajatella sitä, kuinka löytää neljäs merkitys. Kun ensimmäinen taso on juonellisten tapahtumien taso,  ja tarkoitukseni on kävellä asunnolta asemalle.

Toisen merkitysten tason muodostaa paikka. Se  ilmenee heti kun astun ulos ja hengitän raikasta pakkasilmaa.  Mutta vasta kirkkopuiston kohdalla Jyväskylän kaupungista kehittyy jotain mainittavaa. Kirkonmenot ovat alkaneet. Sen ajan kaksi taksia käryttää dieselmoottoreitaan, odottaen josko pari mustaan kääritytnyttä vanhusta saattaisi synninpäästön jälkeen tarvita kyytiä.

Kolmannen merkitysten tason muodostaa aika. Kello on varttia yli ykstoista, jalkojeni kinnerjänteet vertyvät, ne tuntevat ajan,  juna lähtee puolelta. Kävelen reippaasti, olen kintereillä.

Muinainen Dante kirjoitti tästä asiasta eräälle opiskelijalleen:

“On ymmärrettävä, että tämä teos ei ole yksinkertainen, vaan pikemminkin polyseeminen, eli siinä on monia merkityksiä. Ensimmäinen merkitys on se, mikä johdetaan kirjaimesta, toinen on se, mikä johdetaan niistä kohteista mihin kirjain viittaa. Ensimmäistä kutsutaan “kirjaimelliseksi“ (tarinaksi) ja toista “allegoriseksi“ (vertauskuvaksi).”
Mutta ei tässä vielä kaikki. Nuo kaksi tasoa jakautuvat vielä kahteen, niin että saamme neljä merkitystä jokaiselle asialle.

Nyt olemme jo neljännessä adventissa, mutta kertomukseni on yhä kolmiulotteinen. Siinä on aika, paikka ja päämäärä. Muuta ei pääse tulemaan esiin, kaikki on kiinni kuvasta, en tiedä kenelle neljännen merkityksen copyright kuuluu.

Advertisements