Lapsen silmät, katse,tuli uudella tavalla esiin fotocommunity foorumilla. Tuolla harrastajakuvaajien sivustolla ilmestyy satoja kuvia päivässä, ja siellä aina kerran päivässä joulukuun ajan pilkahtaa esiin pieni lapsen kasvokuva.Tämä on taidetta joka toimii verkon arjessa.

Lapsen katse, silmät, muistuttavat aina jostain unohtuneesta, ei edes viaton ihmettely, vaan pelkät kaksi pistettä asioiden vilskeen reunalla. Tuota katsetta on taiteessa kuvattu siitä asti, kun lapsessa keksittiin olevan jotain arvokasta. Ja sittemmin noita suuria ihmetteleviä silmiä on riittänyt aina Elsa Beskowin joulukuvista aina kitsch -kuvakortteihin asti. Tuo fotocommunityyn tehty sarja uudistaa hienosti vanhan aiheen.

Olen tilannut feedlyyni fotocommunityn joulukuvat. Harrastajakuvaajilla on kyllä taitoa ja tekniikkaa, mutta sisällöltään koko saksalaisten jouloukuvien kavalkadi on masentavaa katsottavaa. Vain pari kuvaajaa on suhtautunut jouluvalojen kirjoon kriittisesti, runsas seimikuvien määrä huokuu jähmettyneen pyhän perheen jähmettyneisyyttä.  On helpo kuvitella kuinka nämä valokuvaajat ovat päivätyössään tavaratuotannon palveluksessa, ja etsivät sitten kamerallaan lumoavia kuvia siitä samasta.

Valokuvaaja Theresa Mörsch yksinkertaisesti vain lähettää joulukuun ajan kerran päivässä kuvan fotocommunityyn, kategoriana weichnachtsbilder, joulukuvat. Nuo kuvat ovat pienempiä, kuin muut ja niissä on vain tiiviisti rajatut lapsen kasvot. Kerran päivässä joulukuun ajan hän siis lähettää ihmettelevät silmät kaiken joulukuvaston keskelle.

Advertisements