Archive for kesäkuu, 2009
Kaupunginpuutarhurit ovat saaneet ruusupensastot aivan ryöppyämään kukkia. Ja jokainen kukka huutaa: poimi minut ! Mutta ruusujen poimiminen on kiellettyä. Meille sanotaan, että on parempi antaa kaikkien ihailla ruusuja, kuin antaa muutamien poimia ne itselleen.
Poimituksi tuleminen on ruusun luonto. Nyt kun puutarhurit kukittavat pensaita huippulannoitteillaan, pensaat ovat pakahtumaisillaan kuin rinnat täynnä imettävän maitoa.
Voi tätä surkeaa [...]
Esimerkiksi epilobium angustifolium tarjoaa katsojalle kiinnostavan ilmiön,” siinä yksi nainen on usean päivän ajan taipuneena kahden miehen ylle, kunnes raskaaksi tultuaan oikaisee itsensä”. Juuri näihin aikoihin kesästä tätä tapahtuu yleisesti, koska kyseessä on maitohorsman kukkiminen.
Penjami antoi mielikuvitukselle siivet vinkatessaan Erasmus Darwinin (pappaDn) runolliseen tutkimukseen kasvien rakkaudesta. The Loves of the Plants. A Poem. With Philosophical [...]
Loikoilla alastomana rantakalliolla, hypätä veteen. Antaa auringon ja tuulen hyväillä koko kehoa. Talvella taas on vaikea muistaa kuinka aistillista kesä voikaan olla, kun iho tottuu olemaan ilman vaatteita.
Valoisa ja ruumiillinen Matissen rantaloikoilijat valossa on kuin talvella katselisi kesää, kun valoa ja lämpöä on runsain mitoin.
Meille kehittyy toinen iho kesäisin.
.
Tartu hetkeen aivan kuin olisit yksivuotinen! Ei yksivuotias vaan yksivuotinen kukka, jonka elämänkaari yltää vain keväästä syksyyn. Se on renessanssin henki: täydellä palolla koettu lyhyt ja ainoa loiston hetki. Vita Sackville-West kirjoitti keväällä 1950 puutarhan yksivuotisista kasveista juuri tämän nopean kukoistamisen kannalta:
The charm of annuals is their light gaiety, as though they must make the [...]
Vita Sackville-West keskittyi kirjoittamaan luonnon kiertokulusta ja vuodenaikojen vaihtelusa. Ne viisi vuotta, jotka hän kirjoitti The Garden -runoelmaa noudattaa tätä rytmiä: viisi elettyä vuotta kiteytyy yhdeksi vuodenaikojen vuodeksi. Vuosien 1939 – 1945 kesät asettuva kerroksittain toistensa päälle.
Luonto elää kehämäisesti. Vuonna 1941 Vita Sackville-Westin rakastettu,Virginia Woolf tekee itsemurhan. Alkaa sota, mutta rouva kirjoittaa vain Puutarharunoelmaansa ja [...]
Puutarhurin työvälineet, nuo vihreäsormisen rakastajan herkät instrumentit, maatalouskoneista poikkeavat. Vita Sackville-west on katsellut puutrahavajassa sillä silmällä:
Delicate are the tools of gardener´s craft
Like a fine woman next a ploughboy set,
But no more delicate than gloveless hand
That roaming lover of the potting-shed,
That lover soft and tentative, that lover
Desired and seldom found, green-fingered lover
Who scorned to take a [...]
Mikä siinä on, että valokuvattu syreeni ei näytä siltä, kuin sitä olisi katseltu. Ehkä kuvan ottaja on nähnyt sen ja tallentanut näkemänsä. Maalauksissa tilanne on toisin ja tuntuu että juuri sieltä voi löytää kukkia joita ei ole vain nähty ja talletettu vaan katselemalla katseltu. Kukka-asetelmat kuvataiteessa kertovat niin uskomattoman paljon kukkien avulla.
Kieltämättä tämä Mac Chagallin [...]
.
Sen sijaan, että teennäisesti laittaisit yrtinoksan tyynysi alle ja toivoisit hyviä unia, niin voisit täyttää ruohoyrteillä koko tyynyn ja nukkua hieman huumaavammassa kesäyössä.
Tämä ei ole niitä kyllästyttäviä palstantäytteitä joita saa taas lukea lehtien palstoilta; vuosi vuodelta huonommin kirjoitettuna ja loisteliaammin kuvitettuna. Tämä on peräisin vanhasta ja onnettoman kankeasti vuonna 1952 käännetystä saksalaisen Stefan Andresin romaanista [...]
.
.
nyt kahdeksasta asti tätä grillisäätöä (“pitää näet keliä ja ilma hivelee
linnunmaidon lailla”) ; mansikkabooli pärjännee
libiksellä tai vast. jonka jälkeen/ ohessa salaattia lihalla
tai lihaa salaatilla, onkohan tää nyt jotain kudosnestettä
jossa olen marinoinut kravattini;
ei armoa
nyt katsotaan lomadiat…
Kesäironiaa saksalaisittain. Mikko Rimminen on niin lennokkaasti kääntänyt saksalaisen Thomas Klingin runomontaasien tekijän reteitä soundeja (Puiden lohu,2995). Vai onko kuvaukseen sekoittunut [...]
Marc Chagall 1916, Kieloja
Tarinan mukaan kielot hehkuvat himmeää valoa yöllä. Marc Chagall on selvästi tuntenut tämän tarinan, tai sitten hän on kesäyössä kulkiessaan huomannut että todellakin kielot hehkuvat valoa.
Kesäyön syvä vihreä, himmeä sini ovat läsnä myös huoneessa, johon kielokimppu on tuotu, se on pöydälle asetetussa naisen kassissa. Kuvasta voi lukea paitsi öisen kävelyn, myös itse [...]




